Porvoonjokireitti alkaa Lahden Hennalasta, Porvoonjoen ylittävän Helsingintien sillan kupeesta. Reitti jatkuu Orimattilan, Pukkilan ja Askolan kautta aina Porvooseen vanhaan kaupunkiin saakka. Halutessaan meloja voi toki jatkaa matkaansa myös Porvoon edustan merialueelle, jossa on kauniita saaristomaisemia luonnossa liikkujan ihailtavaksi. Pituutta reitille Lahden ja Porvoon väliltä kertyy yli 90 km. Porvoonjokireitti valmistui vuonna 2001.

Reitti on varustettu kolmesta osasta koostuvalla opastussysteemillä. Noin 100 m ennen koskia ja patoja joen rannalle on pystytetty varoitusmerkit, joista ilmenee kummalla rannalla rantautumispaikka on. Rantautumispaikat on osoitettu rantautumispaikkamerkein. Osalla taukopaikoista on myös infotaulu. Nämä A2 tai A0 kokoiset taulut kertovat alueen nähtävyyksistä, palveluista ja itse melontareitistä. Lisäksi kaikki infotaulut on varustettu ko. alueen ilmakuvalla.

Lahdessa Porvoonjokireitti kulkee ensin meanderoivalla eli mutkittelevalla jokialueella varsin syvällä jokiuomassa. Aloituspaikka Hennalan jälkeen ensimmäinen rantautumispaikka sijaitsee Ristolassa. Alueella on mm. paikan historiasta ja kasvillisuudesta kertova A0-kokoinen infotaulu lähellä Ristolan ja Jokimaan välille rakennettua kävelysiltaa. Ristola on yksi vanhimmista asutuista paikoista Suomessa. Opastaulu löytyy myös läheiseltä kvartsilouhokselta Uuden Orimattilantien kupeesta.

Seuraava rantautumispaikka on Miekkiössä, juuri ennen Miekkiöntien siltaa. Sillan jälkeen joessa on kesäisin ilmastuspato, jonka yli kanootit on nostettava. Aivan rantautumispaikan viereen on rakenteilla kevytsilta, jota myöten pääsee Tervahaudanniityn perinneyhdistyksen alueelle Hollolan puolelle. Sinne on suunnitteillla mm. suihkut melojia ja muita retkelijöitä varten. Nyt paikalta löytyy jo kahvila ja uimalammikko. Paikalla on myös monipuolinen kotieläinpuisto, "Onnellisten otusten niitty".

Porvoonjokireitin tullessa Orimattilaan joen kulku suoristuu ja maisemat muuttuvat pääosin maatalousvaltaisiksi. Orimattilan eteläosassa alkaa myös joen tihein koskijakso. Ensimmäinen rantautumispaikka Orimattilassa on Virenojalla Myllykulmankosken yläpuolella. Koskessa on pato, ja sen voi ohittaa joen itäpuolitse. Myllykulma on maisemallisesti kaunis paikka, ja siellä on grillikatos aivan rantautumispaikan vieressä. Myllykulmalla on myös alueen historiasta kertova infotaulu.

Seuraavan kerran kanootin joutuu nostamaan maalle Vääräkosken voimalaitoksen kohdalla. Rantautuminen tapahtuu joen länsirannalle. Pian Vääräkosken jälkeen tulee melojaa vastaan Tönnönkoski. Koskessa on pato, joten se on ohitettava maitse. Tönnöllä on myös infotaulu, jossa on kerrottu paikan historiasta. Tönnöllä toimii edelleen mylly. Heti Tönnön jälkeen tulee Luumyllynkoski, joka ohitetaan samalla kertaa Tönnön kanssa. Vesillelaskupaikka on Luumyllynkosken alapuolella joen länsirannalla, Helsingintien sillan jälkeen. Luumyllynkosken jälkeen seuraa Orimattilan alueella vielä kolme koskea: Hevoskoski, Hokankoski ja Kissakoski. Korkean veden aikaan kokeneet melojat voinevat meloja muovikanooteilla nämä kosket, jotka ovat pienehköjä, mutta ohitusmahdollisuus maitse on myös olemassa. Nämä kosket ohittavat kantopolut ovat vielä lisäraivauksen ja opastuksen tarpeessa.

Pukkilan pohjoisosissa joen kulku on tasaista, ja ensimmäisellä rantautumispaikalla Savijoella on grillikatos melojien käytössä. Paikalla on myös alueesta kertova infotaulu. Naarkoskella on seuraava rantautumispaikka. Naarkoski on ohittava maitse. Naarkosken suvannossa on vesillelaskupaikka joen länsirannalla. Suvannossa olevaan saareen rakennettiin kesällä 2001 silta, ja rannalla on penkkejä levähtämistä ja vaikkapa eväiden nauttimista varten. Myös Pukkilan keskustan palvelut ovat kävelymatkan päässä retkeilijöiden saavutettavissa. Naarkoskella on paikasta kertova infotaulu.

Naarkosken jälkeen alkaa vilkas koskijakso. Ensimmäisenä vastaan tulee Myllykoski, jonka ohitusmahdollisuus on joen itä-/etelärannalla. Myllykoski on erittäin vaativa melottava, joten suositeltavaa on kiertää koski maitse. Myllykosken jälkeen vastaan tulee Roiponkoski eli Syvänojankoski, Kivikoski ja Haudankoski. Kaksi viimeksi mainittua koskea ovat lähinnä virtapaikkoja, joissa on lähinnä huomioitava muutamat kiviset paikat. Roiponkoski on laskettavissa, mutta se on suhteellisen pitkä ja kivinen. Sen ohitusmahdollisuus on joen itärantaa pitkin. Roiponkosken alapuolisen suvannon rannalla on viehättävä huvimaja aivan vesillelaskupaikan vieressä.

Askolassa ensimmäinen rantautumispaikka on Kirnukallioiden kohdalla. Paikalla on hiidenkirnualueesta kertova infotaulu. Alueen hiidenkirnut kuuluvat maailman suurimpiin, alue on rauhoitettu vuonna 1964. Rantautumispaikalta on vain lyhyt matka hiidenkirnualueelle. Kirnukallioiden jälkeen seuraava rantautuminen on ennen Hiirkoskea. Nykyisin ohitusmahdollisuus on joen länsirannalla, mutta tähän saattaa tulla muutos. Hiirkosken itärannalla nousee joentöyräs jyhkeänä kalliona korkeuksiin, ja maisemat ovat hienot. Kirkonkylän kohdalla on A0-kokoinen Askolasta kertova infotaulu. Taulu sijaitsee puistoksi kaavaillun alueen laidalla, Tiilääntien sillan tuntumassa.

Vakkolassa padon ja kosken ohitusta varten rantautumispaikka sijaitsee ennen Siltatien vanhaa siltaa joen itärannalla. Kantoreitti kulkee siltaa myöten joen länsipuolelle, ja edelleen kevyen liikenteen väylää pitkin kosken alapuoliseen suvantoon. Paikalla on myös infotaulu, jossa kerrotaan Terehtöörin talosta, kirjailija Johannes Linnankoskesta ja vanhasta vuosisadan alussa rakennutusta sillasta.

Askolan ja Porvoon rajalla meloja kohtaa Henttalankosken. Noin 500 m pitkä koski on korkean veden aikaan kokeneille melojilla taatusti miellyttävä ja haasteellinen melottava, mutta kokemattomien kannattaa ohittaa koski maitse. Kantomatkaa tulee noin puolitoista kilometriä, mutta kantoreitti kulkee jokea myötäilevää tietä pitkin ja on siten helppokulkuinen. Vesillelaskupaikka sijaitsee Tukkilan sillan kohdalla, matonpesulaiturin yhteydessä.

Porvoon Strömsbergin koski ja pato ohitetaan joen länsi-/pohjoisrantaa pitkin. Vesillelaskupaikka on kalataloudellisesti kunnostetun koskikapeikon alapuolella. Porvoon liikuntatoimi on rakentanut paikalle myös puuceen ja nuotiopaikan retkeilijöille. Strömsbergissä on myös alueesta ja koskesta kertova infotaulu. Strömsberg on maisemallisesti erittäin kaunis paikka, ja padolle valmistui vuonna 2000 Suomen suurin luonnonmukainen kalatie. Seuraava rantautumispaikka sijaitsee Porvoon vanhan kaupungin kohdalla, vanhan sillan jälkeen. Paikalla on Porvoon historiasta kertova infotaulu. Kumpikin Porvoon infotaulu on kaksikielinen.

Iloisia melontahetkiä Porvoonjoella!

Lähde: http://www.vesi-ilma.fi/melontareitit.htm