ÔĽŅ

Esteettömyyspalkinto

Yleistä

Hyvinvointikeskus Onni on pienen Pukkilan kunnan toteuttama esimerkillinen hanke siitä, kuinka vanhusten monipuoliset palvelut ja asuminen voidaan järjestää aivan kunnan ydinkeskustaan kaupallisten ja kunnan palvelujen lähelle. Kohteen rakennuttajina ovat olleet Onni Nurmen säätiö ja Pukkilan kunta. Säätiön ja kunnan tavoitteena oli saada arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen, hyvin toimiva ja monipuolinen vanhusten palvelu- ja asumiskeskus muiden palvelujen lähelle ja samalla osoittaa esimerkkinä muille kunnille, että esteetön vanhusten ja liikuntaesteisten toimintaa tukeva rakennus voidaan sijoittaa aivan kunnan liikekeskustaan.

Kohde palvelee monipuolisesti kaikenikäisiä kuntalaisia, ei ainoastaan vanhuksia. Hankkeesta järjestettiin kutsukilpailu vuonna 2004 ja toteutus tehtiin kilpailuehdotuksemme mukaisesti. Kilpailussa otettiin kantaa koko kunnan keskuksen uusien liikerakennusten ilmeeseen sekä kunnan uuteen keskukseen toreineen. Suunnittelun piiriin tuli myös vanhan liikekeskuksen edusta valaistusjärjestelyineen sekä lähimetsäalue kuntopolkuineen. Rakennus ympäristöineen valmistui vuonna 2008.

Hyvinvointikeskus Onni toteuttaa esteettömyyttä monitasoisesti ja kokonaisvaltaisesti siten, että esteettömyyden toteuttamisessa on käytössä moninaiset kunnan toimintaan, yhdyskuntarakenteeseen ja suunnitteluun liittyvät keinot. Suunnittelun tavoitteena on ollut koko ajan korkeatasoinen arkkitehtuuri ja toiminnallisuus yhtäaikaisesti kummastakaan tinkimättä. Kestävän kehityksen mukaisesti rakennuksen tilat on suunniteltu mahdollisimman muuntojoustaviksi tilojen monikäyttöisyyden ja tulevien ennakoimattomien tarpeiden tyydyttämiseksi.

Rakennuksen ja ympäristön kaiken toiminnallisen suunnittelun lähtökohtana on ollut ensisijaisesti vanhusten hyvinvointi, aktivointi, itsenäisen toiminnan tukeminen, kohtaamismahdollisuuksien luominen ja tietenkin esteettömyys ja saavutettavuus. Tämä kaikki on tehty toimintojen harkituilla sijoitteluilla, erilaisten tilojen ja pihojen vuorotteluilla, eri pintarakenteita sekä värejä ja kontrasteja hyödyntäen. Kaikilla ratkaisuilla on pyritty tukemaan esteettömyyttä ja siihen oleellisesti nivoutuvaa tilojen hahmottamista ja kokemista (tilajäsentelyt, orientointi, värit, valaistus, kontrastit, koordinaatisto, akustiikka jne.). Itsenäistä toimintaa tukevat ratkaisut luovat esteetöntä ympäristöä kaikenikäisille ja kaikenkuntoisille kuntalaisille.

Hyvinvointikeskus Onni ympäristöineen on hyvin saavutettavissa oleva kohde, josta on helpot yhteydet kunnallisiin (samassa rakennuksessa) ja kaupallisiin palveluihin. Kohteessa on paljon kuntouttavaa toimintaa ja laitteistoa, jotta kaikkien kuntalaisten toimintakyky pysyy pitkällä tähtäimellä hyvänä väestön ikääntyessä.

Rakennus ja sen edessä aukeava tori, metsäpolku kuntolaitteineen sekä lähietäisyydelle rakennettu päiväkoti luovat kaikenikäisten kuntalaisten vuorovaikutukselle paljon erilaisia mahdollisuuksia. Toimintojen sekoittuminen ja rakennuksen sydämen muodostava keskusaula takkoineen antavat hyvät edellytykset kuntalaisten tapaamisiin ja oleskeluun.


Ulkoalueet

Torin selkärangan muodostaa koko torialueen pituinen puurakenteinen katos, joka yhdistää Onnin liikekeskustaan ja rajaa lähikaupan paikoitusalueen erilleen torialueesta. Valaistu katos rajaa torialuetta toisella pitkällä sivulla ja pylväsvalaistus toisella reunalla, johon vielä rakentamattoman liikerakennuksen paikalle on tehty lasten leikkipaikka kiipeilytelineineen ja pensaslabyrintteineen. Katostolppien välissä on tolppiin kiinnitettyinä istuinpenkkejä eri korkeuksille.

Rakennuksessa on kaksi pääsisäänkäyntiä aula-kahvion molemmin puolin. Sisääntulokahviosta avautuu näkymä aitoon, japanilaisten puutarhurien rakentamaan puutarhaan, joka toimii lähinnä katselupuutarhana ja samalla taide-elämyksenä. Japanilaisen puutarhan isolle oleskeluterassille pääsee esteettömästi kahviosta ja toiselta käytävältä.

Seuraavana pihana on asunto-osien ja terapia-allastilojen rajaama fysioterapiatoimintoihin liittyvä suojaisa terapiapiha, jossa voidaan harjoittaa ulkotilassa pienimuotoista kävely- tai muuta liikuntaharjoittelua erilasilla tasaisilla ja epätasaisilla alustoilla. Lisäksi siellä voidaan harjoittaa fysioterapiatoimintaa erilaisin pienvälinein. Terapiapihaan voidaan tulla kahdesta suunnasta esteettömästi; suoraan asuntokäytävältä ’Ameriikan raitilta’ sekä liikuntatilojen käytävältä ’Savijoen raittia’ pitkin. Terapiapihalta lähtee kuntopolku, johon palveluasuntojen asukkaat voivat tulla suoraan omilta terasseiltaan.

Palveluasunnoilla on omat terassit penkkeineen ja niihin liittyvine istutusaltaineen. Kustakin asunnosta on esteetön pääsy asunnon terassille.

Ryhmäkotien asukkaiden käytössä on yhteinen esteetön iso katettu päätyterassi, jonka kautta pääsee ulkoilemaan isommalle ulkoilupihalle helposti kuljettavia kivituhkapolkuja pitkin. Pihalla on pitkä istutusallas korkeammalla maasta, jotta esimerkiksi rollaattoria käyttävät voivat seisaaltaan istuttaa ja hoitaa kasveja kykynsä mukaan. Lisäksi ryhmäkodeilla on yhteinen sisäpiha.

Terapiapihalta ja takkatilan terassilta metsään päin lähtevä kaikenikäisiä palveleva valaistu kunto-polkureitistö on tehty kivituhkapintaisena, jolloin se on myös kuljettavissa rollaattorilla ja pyörätuolilla. Kuntopolun varteen on sijoitettu neljä eritasoista kuntolaitealuetta, joissa voidaan harjoittaa lihaskuntoutusta eri-ikäisten vaatimusten ja kykyjen mukaan. Polun loivimmassa osassa sen alkupäässä on heikkokuntoisille sopivimmat laitteet. Kuntopolku on toiminnallinen jatke sisällä olevalle kuntosalille, jossa ovat toimintarajoitteet huomioivat kuntosalilaitteet.


Rakennus

Hyvinvointikeskuksen sydämen muodostaa korkea keskusaula, joka on kuntalaisten yhteinen oleskelutila ja kahvio. Kahviosta aukeaa näkymä sisäpihalla olevaan japanilaiseen puutarhaan sekä torille, jossa kesäisin on ulkokahvio.

Keskusaulasta lähtee kaksi pääraittia; ensimmäinen on Onnin palvelupisteen ja kotipalvelutoimiston ohi kulkeva ryhmäkoteihin ja palveluasuntoihin johtava raitti ja toinen on toiminnallisiin tiloihin johtava raitti. Sen varrelle sijoittuvat monitoimiryhmäliikuntatila, kuntosali, kerho-askartelutila sekä fysioterapia- ja allastilat. Keskusaulasta on yhteys myös terveyspalvelujen (lääkäri, hammas-lääkäri, lasten- ja äitiysneuvolat, terveydenhoitaja) ja sosiaalitoimen tiloihin. Katosmaiset lasiseinäiset sisäraitit avautuvat erilaisille pihoille. Rakennuksen kaikki tilat on suunniteltu samaan tasoon ilman kynnyksiä ja yleisissä tiloissa kaiteet ovat käytävillä molemmin puolin. Yhteydet ulkotiloihin on tehty  0-kynnyksin tai korkeintaan 10 mm:n kynnyksin.

Kuntouttavalla ja kuntoa ylläpitävällä toimintaterapialla on tärkeä merkitys kohteen toiminnassa. Kuntosalilaitteet ovat hydraulisesti toimivia suomalaisia laitteita, jotka soveltuvat sekä toimintarajoitteisille että hyväkuntoisille portaattoman säädön ansiosta. Myös toispuoleisesti toimintarajoitteiset voivat käyttää laitteita. Saliin liittyy suoraan monitoimisali, jossa voidaan harrastaa erilaista toimintaa aina tuolijumpasta elokuvien katseluun. Terapia-allastila sauna- ja pesutiloineen on suunniteltu nimensä mukaisesti ensisijaisesti toimintarajoitteisten käyttöön, mutta sitä voivat käyttää kaikki muutkin kuntalaiset, ja veden korkeutta säätämällä sitä voidaan käyttää myös lasten uimaopetukseen.

Materiaalivalinnoissa on huomioitu turvallisuus ja käyttömukavuus (ei kiiltäviä pintoja, ei häikäisyä, ei liukkautta jne.). Kosketeltavat pinnat ovat puuta tai muuta lämmintä materiaalia. Lattian ja seinän raja on merkitty tummalla jalkalistalla, jolla vahvistetaan pysty-vaakakoordinaatiston hahmottamista niillä henkilöillä, joilla tasapaino- tai näköaisti on heikentynyt. Vastavaloa on estetty käytävän päätyovien ja –ikkunoiden puurimoituksella.

Kontrasteja ja värejä on käytetty monipuolisesti, jotta esim. ovet ja käsijohteet erottuvat muista pinnoista ja avoinna oleva kaapin ovi hahmottuu paremmin kun reuna on eri värinen. Asuntojen wc-suihkutiloissa on korkeussäädettävät kalusteet ja kaiteita on molemmin puolin tilaa, jotta apuvälineen voi halutessa jättää oven ulkopuolelle. Tukeva suihkutanko toimii samalla tukikahvana. Kaikki putket ovat piilossa, jotta niistä ei vahingossa oteta kiinni ja koko huonetila on selkeämpi. Palveluasuntojen L-keittiöiden toisen puolen yläkaapit ja allastaso laatikostoineen ovat myös korkeussäädettäviä.

Valaistuksena on käytetty paljon epäsuoraa valoa, jolloin valo on tasaisempaa ilman häikäisyä.
Akustiikkaan on kiinnitetty huomiota kaikissa tiloissa erilaisin akustoivin puuverhouksin.

Irtokalusteiden valinnassa on huomioitu erityisesti vanhukset ja mahdollisesti muut toimintarajoitteiset käyttämällä mm. korkeampia tuoleja, vähemmän upottavia kalusteita ja tukevia pöytiä. Onnin palvelupisteen vastaanottotiskissä on kaksi korkeutta, alempi mahdollistaa pyörätuolilla asioinnin.

Astioissa on huomioitu erityisesti hahmottaminen, laseissa ja aterimissa tarttuminen ja käyttömukavuus. Näillä on merkitystä etenkin ryhmäkotipuolella. Henkilökunnan ergonomia on huomioitu koneiden ja laitteiden sijoittelussa.

Teksti
Liisa ja Markku Sievänen
Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy